Tässä ollaan jo pidemmän aikaan jännätty, koska Nadin juoksut alkaa. Kun tosiaan Nadi on meidän talon ensimmäinen tyttökoira ja juoksuista ei mitään kokemuksia ole niin ei olla oikeen ees tiedetty, huomaako sitä hyvin yms yms.
Mutta tosiaan, kyllähän sen huomaa.
Nuka ja Nadi on siis eristetty nyt sit toisistaan, häkin väliseinän ovi on kiinni. Nuksu jo kovasti uikuttu ja ulisi, onkohan se nyt tätät sitten seuraavat viikot. Näkee myös, tuleeko naapurien koiria vierailulle.
Eilen sit taas oltiin lenkkeilees pellolla ja haukut juoksenteli mitä jaloista pääsi ja kun oli määrä lähteä kotiin nii Nukalla velmu ilme naamallaa ja päätti, että empäs tottelekkaa vaan juoksen tielle ja pieni tietenkin perässä.. Äiti oli töissä, eli niin oli meidän ns. koira-autokin... Ei siinä muu auttanut ku että Mopoautolla perään.
Siinä sitten Nuka takahutlaariin ja Nadi istui onnellisena etupenkillä. Mopis haisi lievästi pahalle (pelto oli siis puitu herneistä, eli haju oli mahtava) ja hiekkaa tuli tietenkin kasapäin.
Siinä punainen paholainen (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti