Kollaasi

Kollaasi

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

1 vko!

Yksi viikko kulunut pentujen syntymästä ja facebookkiin pamahti muutama kuva lisää vauvoista! 

Pennut 1vko

Pennut 1vko

Poikia 1vko

Vaalea poika vasemmalla

Vaalea tyttö oikealla puolella

Tummia poikia 1vko
Voi ku odotan jo, et pennut kasvais niin paljon et niit viitsis ajella Tampereelle katsomaan. Muutama viikko tarvis vielä odotella, ni sit ne liikuskelis :-)

Kaikki pennut on alustavasti varattu, eli tilanne hyvä! =) 

Nimeä en vieläkään oo keksinyt mein pojalle, kai se sit helpottaa kun sen nään. Pari nimiehdotusta on, mutta en oikee tiedä; Kovu ja Koda.. Mutku noi ei oikein soinnu Nukaan ja Nadiin mitenkään. Nudi on kans yks mietiskelty, mut emmätiä, se on vähän liian lähellä Nadia. Lisäksi tykkään Nanookista ja Daimista mut sellaset nimet löytyy lähipiiristä. Yake on kans yks, mut seki löytyy lähipiiristä. :-D On tää hankalaa kun haluisin, et se olis nelikirjaiminen ja kakstavuinen nimi ja mielellää N:llä alkava mut vaihtoehdot on aika minimissä.

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Kuvia

Tiistaina pennut täyttävät jo viikon! Enää 7 jäljellä, että saadaan pentu kotiin (no voi olla enemmänkin) 
Pennuilla ainakin tällähetkellä kaikki hyvin ja voivat hyvin. 

pennut 2 päivää

mamman jaloissa on paras nukkua!

Urokset

Urokset

Uros ja Narttu

Pennut 5 päivää

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Vihdoinkin!

Nadi on eilen synnyttänyt terveet kuusi pentua! 
Yhden nartun ja viisi urosta. =) Tämä oli melkoinen yllätys, koska ultrassa oli näkynyt yksi pää ja eläinlääkäri sanoi, että maksimissaan kaksi-kolme voi tulla.

Itse epäilimme, että kolme tulee korkeintaan, ei se maha nyt niin iso ollut. Mutta kuinkas kävikään, mamma oli piilotellut niitä todella hyvin. 
Kristiina kertoi, että Nadi oli huutanut kolme yötä putkeen ja sitten eilen ne pennut ponnisti maailmaan. 

Eli joulukuun puolessa välissä meille tulee muuttipoika! Eikun nimeä miettimään, mitään ideoita ei oikein vielä ole... 







Tuossa nyt muutama kuva, kun pennut ovat juuri syntyneitä. :-) 

Nuka meni eilen takaisin äitini luo, koska totesin sen viihtyvän siellä paremmin. Tarkoitus oli viedä se vain hetkeksi sinne, kun itselläni oli menoa ja olin ollut jo päivän töissä, ettei sen tarvitsisi olla koko iltaa yksin. 
Kun menin hakemaan sitä, totesin että jääkööt kotiin, koska oli niin paljon iloisempi siellä. Ei siitä rivitalon koiraa tule. :-D 


maanantai 21. lokakuuta 2013

Koiranko tahdot ?

Koiranko tahdot?
No yhdenkö vaan? Siitä lauma lähtee kasvamaan.
Seuraavaksi huomaatkin, että oletkin köyhä ja naapurit kuiskii, että päästään löyhä. Ei yhdestä vaivaa ja kaksi on hauskaa,
kolmas on helppo, eikä neljäs tee tuskaa.
Viides on ihana, ei kuudessakaan vikaa, talo täyttyy hauvoilla aivan tuota pikaa.

No uskallatko leikkiin, mites ois vielä yksi?
Kai keittiössä häkissä saan sen säilytetyksi. Sängyillä, sohvilla kyllä löytyy tilaa, ei vielä yhden turkin hoito iltoja pilaa. Ne käyttäytyä osaavat, ei niistä ole vaivaa. Kai yhdelle tulijalle jostain paikan raivaa. Sohvalla on karvaa, ei ikkunoista läpi nää, lattialla tassunjäljet pölyn sekaan häviää.

Kai kodinhoito kärsii, vaan mitä muutamasta kuononjäljestä ikkunassa tai karvan hahtuvasta? Jos tämä pentu pidetään, niin varmasti mä lupaan lisää aikaa luututa ja puhtautta tupaan. Ei koirien määrällä ole ylärajaa ja yhtäkin ilman oisi laumani vajaa. Jokainen on tärkeä ja rakas pörröpää.
laskut voi kasvaa ja velkaa jää.

Ei sukulaiset kyläile ja ystävätkin hylkää, paitsi koiratuttavat, joilla samat kuviot nää. Nurmikko ja pihapensaat kuihtuneilta näyttää, kun näyttelyt ja kilpailut sun viikonloput täyttää. Koiranruoka, vitamiinit, treenit, rokotukset. Ja näyttelyt ja kilpailut ja matkakustannukset. Ansako tää olikin? Mä kohta oonko vainaa? Silloin lempikoirasi pään polvellesi painaa.

Se katsoo sua rakastaen ja sinä päätät jaksaa pitää koko hunnilauman, maksaa mitä maksaa. Yksi tähti näyttelyyn, yksi jalostusta varten, yksi sylikoiraksi, kaikki täyttää jonkin tarpeen. Mutta talvi on kurja, ei siitä koiratkaan tykkää. Leikkinsä ne tarvitsee, vaikka taivas räntää lykkää. Sun naamasi on sininen pakkastaivaan alla ja iltaisin ne ulos saa ainoastaan karjumalla.

Koirat ja näyttelyt, jännitys ja naksut, vaiva sekä huoli, paineita ja maksut. Kaikki on sen arvoista, on koirasi elämäsi. Niin suloiset ja hurmaavat ja parhaat ystäväsi.
On maailmasi muuttunut, ei mikään enää sama, kun ihminen on kokonaan koiransa omistama.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Viikon kuulumisia

Tiistaina vietiin Nadi Tampereelle Krissen luo. Laskettuaika on tänään ja tämän hetkinen info on, että lämmöt on laskeneet ja odotellaan, koska alkaa tapahtumaan. =) Samalla kun käytiin Krissen luona, saatiin ihastella n. 5vko ikäisiä malamuuttivauvoja. Oli ne vaan niin sydämenvallottajia, ei millään jaksais odottaa, että sais sen omankin palleron tänne. 
Nadi tiistaina 15.10.

Nadi tiistaina 15.10
Keskiviikkona tehtiin poikaystävän kanssa koirankoppi meille Poriin. Nyt on koppi kotona ja rutirexit sisällä. Haettiin siihen myös ketju, kun todettiin ettei häkkiä pihaamme hommata, koppi ja ketju saavat riittää. 
Koppi valmiina
Nuka tuli meille sitten lauantaina meille asustelemaan, katotaan nyt kuinka kauan se viihtyy täällä. Viiru ja Nuka on jo ihan kavereita, ei tartte niistä stressata. =) 
Nuka ja Viiru

Herrasväki mahtuu samalle sohvalle.

Nuka tunki kameran eteen.

Viiru ja haukotus. 
Lauantaina mentiin Reposaareen mökille yöksi Nuka tuli mukaan ja Viiru jäi kotiin. Keli suosi, aurinko paistoi ja ei ollut pahaa tuulta. Nukan kanssa iltalenkillä kierreltiin Reposaaren lähiöitä ja aamulla käytiin rannalla katselemassa miltä näytti ja Nuka uskaltautui uimaankin vielä. Taas herra sai paljon rapsutuksia ja huomiota. 
Nuka uimassa
Nyt meillä on väsynyt malamuutti takapihalla nukkumassa. Katsotaan nyt, että onko yön ulkona vai sisällä, koska ei ole nukkunut yhtään yötä ulkona sen jälkeen kun Nadi lähti Tampereelle. 

Päivittelen lisää heti, kun kuullaan miten Nadin synnytys edistyy Tampereella. =)

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Nuka kylässä

Nuksu tuli torstaina meille yökylään. Lähinnä totuttamaan Viirua koiriin.

Aluksi kauhee shokki molemmille, että mitäs tapahtuu. Nuka pelkäs (juu meidän 7v, vajaa 40kg malamuuttiuros) Viirua ihan tosissaan, kokoajan meni karkuun ja tuli turvaan. Viiru sit taas tajus, et juu tuo pelkää mua, kun oon niin hirveen iso ja pelottava. (Viiru 4kk kissanpentu) 
En uskaltanut niitä päästää yöksi yhteen, joten laitoin Viirun suihkuun ja Nuka vapaaksi kämppään. Eihän siitä mitään tullut, Viiru hyppi suihkun ovea vasten niin paljon, että totesin sen saavan sen auki.. 
Koitin sitten järjestelmää, Nuka ulos vaijeriin ja Viiru vapaaksi. No herra ulkona päätti ruveta ulisemaan ja totesin, että naapurit ei tästä tykkää. No sitten Nuka makuuhuoneeseen meidän kanssa ja Viiru muualle kämppään. Se sitten toimi. 

Aamulla käytiin Nukan kanssa yli tunnin lenkki täällä meidän lähialueella ja sen jälkeen herra nukkui tyytyväisenä pihalla. Pikkuhiljaa alkoivat eläimet olla rennosti sisällä, paitsi aina kun Nuka liikkui johonkin niin Viiru perässä.. 

Ei niitä kyllä olisi keskenään uskaltanut jättää. No katsotaan nyt, että tuleeko Nuka meille siksi aikaa kun Nadi on Tampereella pennuttamassa. Nadi tosiaan viedään tiistaina sinne. Ja Nadin laskettuaika olisi viikon päästä!! :) Aika mennyt tosi nopsaa, just vasta vahinko pääs käymään. Ei mene enää kauaa kun meille tulee pieni pörröinen malamuuttivauvva. 

Hurja ja pelottava kissa

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Alman syyspäivät Hauholla 4-6.10.2013

Hauholta kotiuduttu väsyneenä ja pienin ruhjein. Viikonloppu meni todella vauhdilla ja taas oli erittäin antoisaa ja lisää opittiin. Niin vanhoja kuin uusiakin naamoja nähtiin ja hirmuisen paljon karvaisia kavereita. Ensimmäisen kerran osallistuttiin isompaan yhteislenkkiin Trekkerin kanssa. 

Auto starttasi meiltä vähän enne kolmea ja suunnaksi otettiin Tampere. Nadi ja Nuka autossa kyydissä, auton perässä peräkärry, jossa trekkeri ja polkupyörä. Tampereella jouduttiin odottamaan puolisen tuntia motarilla, kun siellä oli jonkinlainen kolari ja satuttiin siihen sit just kun se oli tapahtunut.. No Krissen luo kun päästiin, niin päästiin ensin ihastelemaan Adharan vauvoja, vajaa 4viikon ikäisiä. Sitten vaihto Nadista Kamiin ja Kami auton kyytiin. Nadi jäi hoitoon Krisselle. 

Hauholle kun päästiin, ei oikeastaan tehty ihmeempiä, turistiin ihmisten kanssa ja tutustuttiin porukkaan muutenkin. 

Lauantai aamulla sitten starttasi yhteistreenit ja me lähdettiin 10,6km lenkille Trekkerillä Kamin ja Nukan kanssa. Reissuun meni aikaa tunnin verran ja ihan hyvin mentiin. Kami oli melko samanlainen kun Nadi vedettävänä, että antaa niitten miesten tehdä ne rankat hommat. :-D Jossain kohdissa mentiin lujempaa ja jossain kohtiin hitaampaa, mutta oli mukavaa. 
Lenkin jälkeen juotot koirille ja itse syömään. Meillä oli sitten yksi luento, jossa juteltiin vetojutuista, kilpailutasolla. Ohjelmassa löytyi myös ukonvetokisaa, jossa meidän trekkeriä sitten testailtiin, eikä kaatunut, vaikka sitä yritettiin. 
Illan mittaan juteltiin taas ihmisten kanssa lisään, rapsuteltiin haukkuja ja sitten saunottiin. Illalla uni maistui ja kropassa tunsi, että jotain on tehty. 

Sunnuntaina sitten aamupalan jälkeen lähdettiin Kickbikella lenkille, vedettiin lyhin reitti 3,9km. Oli tosi mukava reitti ja koirat nautti. Nousuja ja laskuja oli ja metsässä mentiin osa matkasta. Lisäksi koitettiin nyt ekaa kertaa niin, että koirat oli pannoistaan kiinni toisissaan, ettei pääse juoksemaan kaukana toisistaan ja hyvin sujuikin, tota täytyy koittaa kotosallakin. Sunnuntaina oli myös näyttelytreeniä ja kuormanvetotreeniä. 
Kuormanvetoon osallistuttiin Nukan kanssa ja meni paljon paremmin kuin viime vuonna. :-D Tietoa ei ole, paljonko painoa mahtoi olla, mutta varmasti ihan hyvin. 

Lähdettiin Hauholta sitten ajelemaan jo lounaan jälkeen ja palautettiin Kami Krisselle ja Nadi meidän mukaan kotiin. Neidin ilme oli vähän sellanen, että miks mä en oo päässyt mukaan sinne missä te ootte ollu. 

Oli tosiaan hieno kokemus taas ja ensi vuonna uudestaan. Talvipäivät houkuttelisivat ja paljon, mutta kun ovat niin kaukana niin tuskin täältä sinne lähdetään ajamaan. Laitan kuvat nyt tänne loppuun niin helpompi niitä katsella. =) 

Nuka ja kuormanveto

Palkitseminen vedon jälkeen.

Nuka katselee järvelle

Kami ja Nuka parkkiketjussa. Äiti&poika laatuaikaa

Sunnuntain aamulenkki kikkerillä. 3,9km

Nuka poseeraa

Lauantain yhteistreenille lähdössä Trekkerillä. 10.6km

Lauantain yhteistreenille lähdössä Trekkerillä ja Joonas pyörällä henkiseks tueks. 10,6km

Nuka tutustuu Viski vauvaan (:

Nuka ja kuormanveto.

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Pohdintaa

Hip hei ja hyvää lokakuuta! 
Syyspäivät lähenee, perjantain starttaa täältä auto+peräkärry, kaksi koiraa ja kolme ihmistä kohtia Hauhoa! Tampereella käydään pudottamassa Nadi hoitoon viikonlopuksi ja tilalle otetaan oletettavasti Nukan äiti Kami, että saadaan ees jotenkin vedettyä trekkeriä. Nadi siis menee Krisselle. Perjantaina astumisesta on kulunut 46 vuorokautta. Ja kyllä Nadista tosiaan huomaa, että pentuja on mahassa, ja ollaan kyllä sitä mieltä, että enemmän kuin se yksi. 
Viiru jää viikonlopuksi kotiin ja sitä tulee hoitamaan Joonaksen pikkusisko kavereineen. =) 

Tässä onkin nyt sitten pohdinnan alla ollut, että saadaankohan me meidän rivitalon takapihalle laittaa häkkiä. Kun sen tietää, että nurmikko tulee menemään pilalle. Ja sitten se, että mitäs laitettaisiin pohjalle, jos se häkki saadaan laittaa. Olen pohdiskellut Jepon-elementtejä, samoja kuin meillä on kotona. Olen vahvasti sitä mieltä, että koiralle pitää jokin ratkaisu saada, että voi ulkona olla. Pelkkä rivarimme aita ei riitä, se on liian matala ja ei ole maassa asti kiinni. Joten karkausmahdollisuudet ovat loistavat. 

Sitten on tuo autopohdinta. Itselläni on tällähetkellä Mazda 323F hatchback mallinen auto. Pentu voi matkustaa aluksi kyllä siinäkin, mutta kun ikää ja kokoa tulee lisää, ei se sinne enään mahdu. Olen laittanut jo autoni myyntiin, mutta vielä ei ole löytynyt mitään.. Lisäksi pohdintana on, että diesel vai bensa. 

Ja vielä mietityttää tuo meidän kissaherra. Miten se tulee toimeen koiranpennun kanssa? Viiru ei silloinkaan kun asuttiin vielä äitini luona tykännyt koirista yhtään. Tosin se oli silloin ihan pentu ja meidän koirat saattoi näyttää hieman suurilta sen silmissä. Lisäksi innokas Nadi joka ei ymmärtänyt, että Viiru on perheenjäsen, ei ruokaa. Nuka tulee oletettavasti meille siksi aikaa, kun Nadin on Tampereella synnyttämässä ja hoitamassa pentuja. Pelkään vain hirveästi, että jos jotain sattuu. Esim. Viiru käy kiinni Nukan naamaan, siinä on silmät ja nenä vaarassa. Tai, että Nuka käy jotenkin Viirun kimppuun. Ja sitten kun se pentu tulee, niin mitä sitten. Innokas ja utelias pentu vs. utelias ja pelokas kissanpentu. Viiru on silloin noin puolen vuoden, kun pentu tulee, eli se viedään niihin aikoihin myös leikattavaksi, eli toiveena on, että se rauhottuisi hieman. 

No, nähtäväksi jää, mitä tulee tapahtumaan. 

Niin ja muuten, nyt tuli meidän koirien polyneuropatia testien tulokset ja selvisi, että Nadi ei ole kantaja ja Nuka on.. Vähän harmittaa Nukan tulos, mutta eipä sillä itsellään ainakaan tautia ole, koska sen olisi pitänyt oireilla ennen kahden vuoden ikää. Onneksi kuitenkaan molemmat eivät ole kantajia. Enää odotellaan siis Nadin lonkkatuloksia. Toivotaan, että ne on hyvät! =) 

Kuvia mulla ei taaskaan ole lisättävänä, koska kamera jää aina kotiin, kun olen Nakkilassa ja kissaa kuvailen lähinnä puhelimella, koska se on aina käden ulottuvilla. Hauholle otan kameran  mukaan, joten sieltä sitten kuvamateriaalia on luvassa.